Nykymaailmassa Chilen sisällissota (1891) on kasvava kiinnostuksen aihe ja kiistaton merkitys. Tekniikan ja globalisaation myötä Chilen sisällissota (1891):stä on tullut keskustelun keskipiste eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Jopa henkilökohtaisella tasolla Chilen sisällissota (1891) on herättänyt kasvavaa kiinnostusta, joko sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään tai sen vaikutuksesta siihen, miten näemme ympäröivän maailman. Tässä yhteydessä on olennaista tutkia täysin Chilen sisällissota (1891):n merkitystä ja vaikutuksia sekä tutkia sen eri puolia ja ulottuvuuksia. Tässä artikkelissa perehdymme Chilen sisällissota (1891):n kiehtovaan maailmaan ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykyään.
Chilen sisällissota | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Risteilijä Esmeralda ja Magallanes tulittavat Concónin taistelussa Balmacedistijoukkoja
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Chilen tasavalta |
Kongressin muodostama juntta | ||||||
Komentajat | |||||||
José Manuel Balmaceda |
|||||||
Vahvuudet | |||||||
40 000 miestä |
1 200 miestä | ||||||
Tappiot | |||||||
1 panssarifregatti | |||||||
yhteensä kuolleita 4000-10000 |
Chilen vuoden 1891 sisällissota käytiin kongressia ja presidentti José Manuel Balmacedaa tukevien joukkojen välillä 16. tammikuuta – 18. syyskuuta 1891. Sota jakoi Chilen asevoimat kahteen leiriin; laivasto tuki kongressia ja maavoimat istuvaa presidenttiä. Sota päättyi presidentin joukkojen antautumiseen ja presidentin itsemurhaan.
Balmacedaa tukenut eversti Eulogio Robles Pinochet haavoittui Pozo Almonten taistelussa 6. maaliskuuta, ja hänet surmattiin hieman myöhemmin, vaikka hän oli hoidettavana Punaisen Ristin suojassa.