Nykymaailmassa Carpe diem on ollut keskustelun ja analyysin aiheena useilla aloilla. Psykologiasta politiikkaan Carpe diem on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion. Kontekstissa, jossa tietoa virtaa jatkuvasti sosiaalisten verkostojen ja median kautta, on väistämätöntä olla utelias Carpe diem:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaamme. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Carpe diem:n vaikutuksia eri alueilla sekä mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Epäilemättä Carpe diem:stä on tullut olennainen osa jokapäiväistä elämää, eikä sen merkitystä voi aliarvioida.
Carpe diem on latinaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti "poimi päivä", mutta käännetään yleensä muotoon "tartu hetkeen".
Lentävä lause on peräisin Horatiukselta (ensimmäinen oodikirja, oodi 11), joka kehottaa Leuconoë-nimistä naista käyttämään hyväkseen jokaisen käsillä olevan hetken ja varoittaa häntä luottamasta liiaksi tulevaisuuteen. Oodin ovat suomentaneet mm. Teivas Oksala ja Toivo Viljamaa.
Oodi 1, 11:
Tu ne quaesieris, scire nefas, quem mihi, quem tibi |
finem di dederint, Leuconoe, nec Babylonios |
temptaris numeros. ut melius, quidquid erit, pati. |
seu pluris hiemes seu tribuit Iuppiter ultimam, |
quae nunc oppositis debilitat pumicibus mare |
Tyrrhenum: sapias, vina liques et spatio brevi |
spem longam reseces. Dum loquimur, fugerit invida |
aetas: carpe diem quam minimum credula postero. |
Runon alku kuuluu: "Nytkin puhuessani julma aika rientää. Tartu hetkeen, luota huomiseen mahdollisimman vähän.
Lause esiintyy myös sarjakuvakirjassa Asterix ja kadonnut kilpi.
Sanonta esiintyy ainakin seuraavien albumien ja kappaleiden niminä: