Buddhalainen meditaatio

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Buddhalainen meditaatio, joka on erittäin tärkeä nykyään. Buddhalainen meditaatio on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri alueilla, sen vaikutukset ulottuvat jokapäiväisen elämän eri puolille ja sen vaikutukset tuntuvat maailmanlaajuisesti. Alkuperäistään nykytilanteeseensa Buddhalainen meditaatio on herättänyt kiinnostusta eri alojen asiantuntijoissa ja henkilöissä. Tämän artikkelin aikana analysoidaan Buddhalainen meditaatio:n eri puolia, sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja, jotta tästä aiheesta saadaan laaja ja yksityiskohtainen yleiskatsaus.

Buddhalaisuudessa meditaatiolla tarkoitetaan "vaivatonta pysyttelemistä siinä, mitä on". Tämä tila on mahdollista tuoda esiin

  • tyynnyttämällä mieli ja pitämällä se aloillaan (hinayana, theravada, zazen)
  • lepäämällä myötätuntoisessa avaruudessa (mahayana)
  • työskentelemällä kehon energiakanavien parissa ja meditoimalla buddhien valohahmoja (timanttipolku, vajrayana)
  • keskittymällä paradoksaaliseen kysymykseen (zazen).

Kun näkijän, näkemisen kohteen ja näkemisprosessin erottamattomuus on katkeamaton niin meditaatiossa kuin meditaatioiden välisenä aikanakin, tällöin päämäärä eli valaistuminen (nirvana) on saavutettu.

Meditaatiotekniikoita

Hengityksen tarkkaaminen

Hengityksen tarkkaaminen, paaliksi Anāpānasati, on meditaatiotekniikka, jossa meditaation kohteena on sisään- ja uloshengitys. Hengitystä voidaan tarkkailla laskemalla tai keskittymällä hengityksen aiheuttamaan tuntemukseen.

Mettā bhāvanā

Buddhalaisen meditaation harrastajat yhdistävät usein hengityksen tarkkaamiseen mettā bhāvanā -meditaation. Paalinkielinen sana mettā (sanskritiksi maitrī) tarkoittaa kaikkialle ulottuvaa ja ehdotonta rakastavaa ystävällisyyttä. Mettā bhāvanā -meditaatiossa pyritään mettān ulottamiseen itsestä lähtien, ensin perheeseen, sitten ystäviin ja vähitellen koko maailmaan.

Aiheesta muualla