Nykyään Amurinleopardi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Digitaalisen aikakauden edistyessä Amurinleopardi:stä on tullut olennainen keskustelunaihe eri alueilla. Politiikasta muotiin, tieteen ja teknologian kautta Amurinleopardi on vakiinnuttanut asemansa ratkaisevana ongelmana, joka on merkki yhteiskuntamme kehityksestä ja kehityksestä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Amurinleopardi:een liittyviä eri puolia ja näkökulmia, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin ja tarjoamme laajan yleiskatsauksen sen merkityksen ymmärtämiseksi nykyisessä kontekstissa.
Amurinleopardi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
Suku: | Suurkissat Panthera |
Laji: | Leopardi pardus |
Alalaji: | orientalis |
Kolmiosainen nimi | |
Panthera pardus orientalis |
|
Katso myös | |
Amurinleopardi (Panthera pardus orientalis) on maailman harvinaisin kissapeto. Amurinleopardeja on luonnossa jäljellä enää noin 60–100 yksilöä. Amurinleopardi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Amurinleopardilla on suuremmat tummat pilkut kuin muilla leopardin alalajeilla. Amurinleopardin karva on kesällä 2,5 cm pitkä, talvella jopa seitsemänsenttinen. Turkin tummien pilkkujen välinen alue on kesällä kullanruskea, talvella kermanvalkoinen. Naaras painaa 25–45 kiloa, uros 32–48 kiloa.
Amurinleopardeja eli aiemmin Korean niemimaalla ja Koillis-Kiinassa, mutta nykyään niitä tavataan luonnossa ainoastaan Venäjän Kaukoidässä. Kantaa on pienentänyt etenkin salametsästys sekä liiallinen elinalueiden pirstoutuminen. Amurinleopardia on metsästetty sen kauniin turkin takia sekä kiinalaisen lääketieteen tarpeisiin.
Amurinleopardin suojelemiseksi on tehty paljon työtä, ja sen ansiosta lajin luonnossa elävä kanta on noussut 30:stä noin 80:een. Geneettinen vaihtelu näin pienen kannan sisällä on vähäistä, ja yksittäinen onnettomuus kuten iso metsäpalo tai epidemia voi hävittää eläimen sukupuuttoon sen luontaisilta elinalueilta.
Maailman eläintarhoissa amurinleopardeja on noin 200, joista Euroopassa puolet. Suomessa amurinleopardin voi nähdä Korkeasaaren eläintarhassa. Korkeasaaren mukaan täysin puhtaita amurinleopardeja on vain muutamia yksilöitä tarhoissa näistä määristä. Tarhakantoihin muualle maailmaan on lähinnä risteytynyt pohjoiskiinalaista Panthera pardus japonensis -alalajia. Eurooppalaiset eläintarhat pitävät yllä amurinleopardien suojeluohjelmaa, johon myös Korkeasaaren eläimet kuuluvat.
|