2. marraskuuta
Tässä artikkelissa tutkimme 2. marraskuuta:n vaikutusta modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin. 2. marraskuuta on jättänyt syvän jäljen maailmaamme aina vaikutuksestaan talouteen ja rooliin populaarikulttuurissa. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja merkittäviä muutoksia, joita se on tuottanut eri alueilla. Lisäksi tutkimme sen synnyttämiä keskusteluja ja kiistoja sekä sen läsnäolon mahdollisia tulevia vaikutuksia. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan laajemman ja syvemmän käsityksen 2. marraskuuta:stä ja sen merkityksestä nykyään.
2. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 306. päivä (307. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 59 päivää.
Nimipäivät
- suomalainen kalenteri: Topi, Topias
- suomenruotsalainen kalenteri: Tobias
- ortodoksinen kalenteri: Ahto, Ohto
- pohjoissaamenkielinen kalenteri: Tobejas
- vanhemmissa kalentereissa: Nehemias
Tapahtumia
- 676 – Donus valittiin paaviksi.
- 743 – Konstantin V valloitti Konstantinopolin ja syöksi Artabasduksen Bysantin vallasta.
- 1868 – Aikavyöhyke: Uusi-Seelanti otti (luultavasti) ensimmäisenä valtiona käyttöön valtakunnallisen standardiajan.
- 1882 – Tulipalo Oulussa tuhosi ison osan kaupungin keskustaa.
- 1889 – Pohjois- ja Etelä-Dakota hyväksyttiin Yhdysvaltain 39:nneksi ja 40:nneksi osavaltioiksi.
- 1917 – Sionismi: Balfourin julistus ilmoitti brittien tukevan juutalaisia siirtokuntia Palestiinassa.
- 1920 – Pittsburghiläinen KDKA-radioasema aloitti ensimmäisenä kaupallisena radioasemana lähetyksensä ilmoittamalla tuoreet Yhdysvaltain presidentinvaalin tulokset.
- 1921 – Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan perustamiskokous.
- 1930 – Haile Selassie kruunattiin Etiopian keisariksi.
- 1938 – Saksan ja Italian sanelema Wienin ensimmäinen välitystuomio Tšekkoslovakian ja Unkarin välillä.
- 1935 – Lauantain toivotut levyt -radio-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran.
- 1947 – Ilmailu: Lentokonesuunnittelija Howard Hughes lähti Kaliforniassa Spruce Goosen kahdeksan minuuttia kestäneelle neitsytlennolle. Spruce Goose oli kaikkien aikojen suurin kiinteäsiipinen lentokone.
- 1948 – Harry S. Truman voitti ennakko-odotusten vastaisesti Thomas Deweyn Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
- 1957 – Laika-koirasta tuli ensimmäinen elävä olento avaruudessa, kun Sputnik 2 lähetettiin maata kiertävälle radalle.
- 1959 – Jääkiekko: saatuaan kiekosta osuman kasvoihinsa Montreal Canadiensin maalivahti Jacques Plante palasi takaisin peliin käyttäen suojaavaa maskia ensimmäistä kertaa ammattilaisjääkiekossa.
- 1960 – Penguin Books julistettiin syyttömäksi siveettömyyteen Lady Chatterleyn rakastajasta käydyssä oikeudenkäynnissä.
- 1963 – Etelä-Vietnamin presidentti Ngô Đình Diệm surmattiin sotilasvallankaappauksessa.
- 1964 – Saudi-Arabian kuningas Saud syrjäytettiin hallitsijaperheen tekemässä vallankaappauksessa. Velipuoli Faisalista tuli uusi kuningas.
- 1966 – Yhdysvalloissa astui voimaan Cuban Adjustment Act, mikä salli 123 000 kuubalaisen hakevan pysyvää oleskelulupaa Yhdysvalloista.
- 1967 – Vietnamin sota: Yhdysvaltain presidentti Lyndon Johnson piti salaisen kokouksen kansakunnan arvostetuimpien johtajien kanssa (The Wise Men) ja kysyi heiltä neuvoa siihen, miten kansalaiset saataisiin tukemaan sotaponnistuksia. He suosittelivat, että kansalaisille tulisi antaa optimistisempi kuva sodan kulusta.
- 1976 – Jimmy Carter voitti Gerald Fordin, virkaatekevän Yhdysvaltain presidentin, ensimmäisenä etelävaltioista tulleena presidenttiehdokkaana sitten Yhdysvaltojen sisällissodan.
- 1988 – Robert Tappan Morrisin kirjoittama mato-ohjelma lamautti Internetin.
- 1994 – Eduskunnan täysistunnossa alkoi ns. jarrutuskeskustelu hallituksen esityksestä Suomen liittymiseksi Euroopan unioniin.
- 2000 – Ensimmäinen miehistö saapui kansainväliselle avaruusasemalle.
- 2004 – Yhdysvaltain presidentinvaalit käytiin senaattori John Kerryn ja presidentti George W. Bushin välillä.
Syntyneitä
- 1470 – Edvard V, Englannin kuningas
- 1667 – James Sobieski, Puolan kruununprinssi (k. 1737)
- 1699 – Jean-Baptiste Chardin, ranskalainen taidemaalari (k. 1779)
- 1734 – Daniel Boone, yhdysvaltalainen rajaseutujen sankarihahmo (k. 1820)
- 1739 – Carl Ditters von Dittersdorf, itävaltalainen säveltäjä ja viulisti (k. 1799)
- 1755 – Marie Antoinette, Ranskan kuningatar, kuningas Ludvig XVI:n puoliso (k. 1793)
- 1766 – Joseph Radetzky, tšekkiläinen kreivi ja Itävallan sotamarsalkka (k. 1858)
- 1795 – James Knox Polk, Yhdysvaltain presidentti 1845–1849 (k. 1849)
- 1815 – George Boole, brittiläinen matemaatikko (Boolen algebra) (k. 1864)
- 1844 – Mehmed V, osmanien sulttaani 1909–1918 (k. 1918)
- 1847 – Georges Sorel, ranskalainen filosofi ja yhteiskuntatieteilijä (k. 1922)
- 1854 – Isidor Gunsberg, unkarilais-brittiläinen shakinpelaaja (k. 1930)
- 1861 – Maurice Blondel, ranskalainen filosofi (k. 1949)
- 1861 – Georgi Lvov, venäläinen valtiomies, Venäjän väliaikaishallituksen pääministeri 1917 (k. 1925)
- 1865 – Warren G. Harding, Yhdysvaltain presidentti 1921–1923 (k. 1923)
- 1869 – Lutz Wahl, yhdysvaltalainen kenraalimajuri (k. 1928)
- 1877 – Aga Khan III, nizarien imaami (k. 1957)
- 1885 – Harlow Shapley, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (k. 1972)
- 1892 – Alice Brady, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1939)
- 1894 – Alexander Lippisch, saksalais-yhdysvaltalainen lentokonesuunnittelija (k. 1976)
- 1902 – Victoriano Santos Iriarte, uruguaylainen jalkapalloilija (k. 1968)
- 1906 – Luchino Visconti, italialainen elokuvaohjaaja (k. 1976)
- 1911 – Odysséas Elýtis, vuoden 1979 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kreikkalainen runoilija (k. 1996)
- 1913 – Burt Lancaster, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1994)
- 1927 – Aino-Maija Tikkanen, suomalainen näyttelijä ja lausuntataiteilija (k. 2014)
- 1928 – Margarita Maslennikova, neuvostoliittolainen maastohiihtäjä (k. 2021)
- 1929 – Erkki Pystynen, professori, kokoomuslainen poliitikko ja eduskunnan puhemies 1983–1987
- 1929 – Muhammad Rafiq Tarar, Pakistanin presidentti 1998–2001 (k. 2022)
- 1929 – Richard Edward Taylor, vuoden 1990 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2018)
- 1932 – Melvin Schwartz, vuoden 1988 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2006)
- 1934 – Ken Rosewall, australialainen tennispelaaja
- 1938 – Pat Buchanan, yhdysvaltalainen poliitikko, journalisti ja kirjailija
- 1938 – Sofía, Espanjan kuningatar, kuningas Juan Carlosin puoliso
- 1939 – Richard Serra, yhdysvaltalainen kuvanveistäjä (k. 2024)
- 1942 – Shere Hite, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2020)
- 1944 – Michael Buffer, yhdysvaltalainen kehäkuuluttaja
- 1944 – Keith Emerson, brittiläinen kosketinsoittaja (k. 2016)
- 1946 – Alan Jones, australialainen Formula 1 -kuljettaja
- 1948 – Marja Packalén, suomalainen näyttelijä
- 1953 – Harry Harkimo ("Hjallis Harkimo"), suomalainen liikemies, urheilujohtaja, purjehtija ja Liike Nytin kansanedustaja
- 1961 – Kathryn Dawn Lang ("k.d. lang"), kanadalainen laulaja ja lauluntekijä
- 1962 - Jyrki Jantunen ("Njassa"), suomalainen radiotoimittaja, DJ ja muusikko.
- 1962 – Jukka Jalonen, suomalainen jääkiekkovalmentaja
- 1963 – Borut Pahor, Slovenian presidentti
- 1963 – Jens Johansson, ruotsalainen kosketinsoittaja
- 1965 – Shah Rukh Khan, intialainen näyttelijä, tuottaja ja juontaja
- 1966 – David Schwimmer yhdysvaltalainen näyttelijä
- 1967 – Scott Walker, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja kuvernööri
- 1969 – Reginald Arvizu, yhdysvaltalainen muusikko (KoЯn)
- 1974 – Cornell Iral Haynes (”Nelly”), yhdysvaltalainen hip hop -laulaja ja näyttelijä
- 1988 – Julia Görges, saksalainen tenniksenpelaaja
Kuolleita
- 1887 – Jenny Lind, ruotsalainen oopperalaulaja, ”Ruotsin satakieli” (s. 1820)
- 1950 – George Bernard Shaw, vuoden 1925 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilainen näytelmäkirjailija (s. 1856)
- 1963 – Ngô Đình Diệm, Etelä-Vietnamin presidentti (s. 1901)
- 1966 – Peter Debye, vuoden 1936 Nobelin kemianpalkinnon saanut alankomaalainen kemisti (s. 1884)
- 1966 – Pirkko Raitio, suomalainen näyttelijä (s. 1882)
- 1969 – Kalervo Kallio, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1909)
- 1970 – Pierre Veyron, ranskalainen kilpa-ajaja (s. 1903)
- 1975 – Pier Paolo Pasolini, italialainen elokuvaohjaaja (s. 1922)
- 1986 – Paul Frees, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä, lauluntekijä ja säveltäjä (s. 1920)
- 1996 – Eva Cassidy, yhdysvaltalainen laulaja (s. 1963)
- 2004 – Zayed bin Sultan al-Nahyan, Yhdistyneiden Arabiemiraattien perustaja ja presidentti (s. 1918)
- 2004 – Theo van Gogh, alankomaalainen elokuvaohjaaja (murhattiin) (s. 1957)
- 2005 – Mauno Koski, suomalainen suomen kielen ja kirjallisuuden professori (s. 1930)
- 2007 – Witold Kiełtyka, puolalainen death metal -muusikko (s. 1984)
- 2012 – Milt Campbell, yhdysvaltalainen kymmenottelija ja olympiavoittaja (s. 1933)
- 2012 – Emilio Homps, argentiinalainen kilpapurjehtija ja olympiamitalisti (s. 1914)
- 2012 – Hans Lindgren, ruotsalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja elokuvatuottaja (s. 1932)
- 2012 – Johan Reuter, suomalainen biologi ja professori (s. 1929)
- 2014 – Sauvo Puhtila (”Saukki”), suomalainen sanoittaja, säveltäjä ja radiotoimittaja (s. 1928)
- 2016 – Oleg Popov, venäläinen sirkustaiteilija ja klovni (s. 1930)
- 2018 – Roy Hargrove, yhdysvaltalainen jazztrumpetisti (s. 1969)
- 2018 – Maulana Sami-ul-Haq, pakistanilainen uskonnollinen johtaja (s. 1936)
- 2018 – Kyösti Romppanen, suomalainen valokuvaaja ja kajakkimeloja (s. 1938)
- 2019 – Bogaletch Gebre, etiopialainen ihmisoikeusaktivisti (s. 1953)
- 2019 – Phillip Johnson, yhdysvaltalainen oikeustieteen professori, kirjailija ja älykkään suunnittelun liikkeen alkuunpanija (s. 1940)
- 2019 – Marie Laforêt, ranskalainen laulaja ja näyttelijä (s. 1939)
- 2020 – T. N. Krishnan, intialainen karnaattisen musiikin viulisti (s. 1928)
- 2020 – Asko Rautioaho, suomalainen urkuri, urkujen suunnittelija, tutkija ja musiikkikirjailija (s. 1936)
- 2022 – Ela Bhatt, intialainen kansalaisaktivsti (s. 1933)
- 2022 – Jorma Kalela, suomalainen historiantutkija ja professori (s. 1940)
- 2022 – Atilio Stampone, argentiinalainen pianisti ja säveltäjä (s. 1926)
- 2023 – Kaia Iva, virolainen poliitikko ja ministeri (s. 1964)
- 2023 – Juri Temirkanov, venäläinen kapellimestari (s. 1938)
Juhlapäiviä
- Meksiko ja Yhdysvallat: Kuolleiden päivä (espanjaksi El Día de los Muertos), meksikolaisten ja meksikonamerikkalaisten kuolleiden juhla.
- Katolinen kirkko: Kaikkien uskovien vainajien muistopäivä.
- Muinainen Latvia: Dveselu Diena ("sielujen päivä"), tunnettiin myös nimellä Visu Sveto Diena ("kokonaan pyhä päivä"). Perheet (sekä elävät että kuolleet perheenjäsenet) kokoontuivat illalla polttohautauspaikoille viettääkseen elämän jatkumisen muistojuhlaa.
- Rastafari: Haile Selassien kruunajaisjuhla.
- Suomi ja Ruotsi: Pyhäinpäivä päivän osuessa lauantaille.
Lähteet
- Äänitallenteet – Eduskunnan arkisto
|
| ||
|---|---|---|
| ||
Katso myös: kalenteri ~ 1. marraskuuta, 3. marraskuuta