Östra och Västra Kyrksundet
Nykyään Östra och Västra Kyrksundet on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja vaikutusta yhteiskunnassa. Östra och Västra Kyrksundet on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko historiallisen merkityksensä, kansanterveyteen kohdistuvan vaikutuksensa, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai liiketoiminnallisen merkityksensä vuoksi. Östra och Västra Kyrksundet on ollut alkuperästään tämän päivän kehitykseen asti keskustelujen, analyysien ja tutkimusten kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä. Tässä artikkelissa tutkimme Östra och Västra Kyrksundet:n eri puolia ja sen vaikutusta elämämme eri osa-alueisiin.
| Östra och Västra Kyrksundet | |
|---|---|
 Östra och Västra Kyrksundet sekä niiden lounaispuolella Slottsundet. Senaatin kartasto, 1870–1907. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Sund |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 82.A44.1.001 ja 82.A44.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinta-ala | 2,56 km² |
 Östra och Västra Kyrksundet |
|
|
|
|
Östra och Västra Kyrksundet on kaksiosainen järvi Sundin kunnassa Ahvenanmaalla. Sen pinta-ala on 255,26 ha. Se esiintyy joissakin tilastoissa Ahvenanmaan suurimpana järvenä. Ylen ja Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2011 järjestämässä kilpailussa se valittiin Ahvenanmaan maakuntajärveksi.
Östra Kyrksundetia ympäröivät pohjoispuolella viljelysmaat, eteläpuolella jyrkät kalliot. Se on luokiteltu rehevöityneeksi 1980-luvulla. Järven kasvillisuus on Ahvenanmaan monipuolisinta, ja siihen kuuluu muun muassa järviruoko, osmankäämi, keltakurjenmiekka, vesihierakka, karvalehti, tähkä-ärviä sekä eri vitalajeja sekä kelluslehtisiä kasveja kuten ulpukka ja lumme.
Molempien järvien kalastoa on aiemmin hallinnut särki, jonka osuus on nyttemmin pienentynyt. Nykyisin kaloja on paljon, etenkin ahventa, mutta särki on edelleen yleinen.
Järviä yhdistämään on kaivettu noin 200 metriä pitkä kanava, Bromansströmmen. Västra Kyrksundet on yhteydessä Itämereen Slottsundetin kautta. Maankohoamisen takia järvet ovat muuttuneet makeavetisiksi, mutta 1930-luvulla sekä Bromansströmmen että Slottsundet ruopattiin, ja Västra Kyrksundetiin pääsi suolavettä. Vuodesta 1979 alkaen järvet ovat jälleen olleet erossa merivedestä, mutta pohjan lähellä on edelleen suolavesikerroksia. Bromansströmmen on ruopattu vuonna 2012 tavoitteena avata se kulkukelpoiseksi pienveneille.
Östra och Västra Kyrksundet on laajin Sundin kahdeksastatoista järvestä. Toiseksi laajin on Sonröda träsk, joka sijaitsee Östra Kyrksundetin pohjoispuolella. Sonröda träskin ja Östra Kyrksundetin välissä sijaitsee Björby träsk.
Lähteet
- ↑ Östra och Västra Kyrksundet (yhd.) Järviwiki. Viitattu 29.2.2016.
- ↑ Maakuntajärvikilpailu Yle Vintti. Viitattu 29.2.2016.
- ↑ a b c Michaela Gren: Provfiske i Långsjön, Östra Kyrksundet, Västra Kyrksundet, Dalkarby träsk och Lavsböle träsk 2013, s. 8-9. Åbo Akademi, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.2.2016).
- ↑ Sund. Järviwiki. Viitattu 1.7.2021.