Komin aarniometsät

Puhutaanpa Komin aarniometsät:sta. Tämä on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Komin aarniometsät:n myötä on syntynyt lukuisia keskusteluja, tutkimuksia ja tutkimuksia, jotka ovat yrittäneet tulkita sen monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Komin aarniometsät on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta, ja se on ollut keskustelunaihe niinkin monilla aloilla kuin politiikka, tiede, kulttuuri ja arkielämä. Tässä artikkelissa tutkimme Komin aarniometsät:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja.

Maailmanperintökohdetta esittelevä venäläinen postimerkkisarja (2003)

Komin aarniometsät on Pohjois-Uralilla Komin tasavallassa Venäjällä sijaitseva UNESCOn maailmanperintökohde, joka on Euroopan suurin aarniometsä. Metsien pinta-ala on 32 800 neliökilometriä. Kohde koostuu kahdesta luonnonsuojelualueesta, Petšoro-Ilytšin luonnonpuistosta ja Jugyd van kansallispuistosta.

Maailmanperintökohteeksi aarniometsät valittiin vuonna 1995, Venäjän ensimmäisenä maailmanperintökohteena. Tämä tunnustus toi kohteeseen lisärahoitusta ulkomailta ja säästi sen ranskalaisen HUET Holding -yhtiön suunnittelemilta hakkuilta. Alueen luonto on silti laittomien hakkuiden ja kullankaivun uhkaama.

Komin aarniometsät kuuluvat pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen taigaan. Yleisimmät puulajit ovat siperiankuusi, siperianpihta ja siperianlehtikuusi.

Alueellinen hallitus ja kaivosyhtiöt ovat yrittäneet muuttaa maailmanperintökohteen rajausta siten, että kullankaivuun soveltuvat osat rajattaisiin suojelun ulkopuolelle. Komin korkein oikeus on kuitenkin hylännyt nämä aloitteet.

Lähteet

  1. Virgin Komi Forests UNESCO. Viitattu 24.7.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla